Joulukuu 2019

Tammikuussa 2019 virkaansa astunut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro haluaa ottaa kovat otteet käyttöön suurtilallisten joutomaita asuttavia köyhiä perheitä vastaan.

Tähtäimessä on erityisesti maanosan vahvimpiin kansalaisliikkeisiin kuuluva maattomien liike MST, joka on yli kolmenkymmenen vuoden ajan yrittänyt puskea vauhtia Brasilian vitkaasti etenevään maareformiin. Reformin tarkoituksena on jakaa käyttämättömiä tai vajaatuottoisia hukkamaita viljelijäperheille ruoantuotantoon.

Maan johtaviin sanomalehtiin kuuluvan Folha de São Paulon mukaan maareformi on nyt pysähtynyt kokonaan. Uudistusta hallinnoivalla viranomaisella Incralla (Instituto Nacional de Colonização e Reforma Agraria) olisi parhaillaan odottamassa yli satatuhatta hehtaaria maata ja jonossa valmiina lähes neljä tuhatta rekisteröitynyttä perhettä, mutta yhtään perheistä ei ole asutettu.

Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan syy on se, että valtaosa perheistä on saanut hakemuksensa tekoon apua maattomien liikkeeltä MST:ltä. Bolsonaro on jo ehtinyt määritellä sen terroristijärjestöksi. Siispä perheet putoavat pois ohjelmasta, vaikka lain mukaan näin ei kuuluisi tapahtua.

Maattomien liike MST – Movimento dos Trabalhadores Rurais Sem Terra – tarjoaa jäsenilleen lakiapua ja koulutusta sekä järjestää kampanjoita, näyttäviä mielenosoitusmarsseja ja maanvaltauksia, jotka se oikeuttaa Brasilian perustuslailla. Liikkeen mukaan sillä on yli 350 000 jäsenperhettä, jotka ovat asettuneet asumaan ja viljelemään suurtilallisten käyttämättömille joutomaille.

Tällä viikolla presidentti Bolsonaro selvensi suhtautumistaan maattomiin ja ilmoitti, että hän aikoo synnyttää puolustusvoimille erikoisyksikön, joka operoisi maaseudulla. GLO-yksikkö saisi valtuudet keinoja kaihtamatta häätää omistajien maille asettuneet “marginaali-ihmiset” – os marginais, kuten presidentti määritteli.

GLO – lyhennys sanoista ”Lain ja Järjestyksen Tae” – ei presidentin mukaan ole mikään sosiaalitoimen yksikkö, joka “saapuu kukkaset kädessä”. Sinne pitää mennä ja lopettaa se sekasotku, Bolsonaro määritteli.

Siksipä hankkeeseen liittyykin esitys, joka poistaisi turvallisuusjoukkojen sotilailta väkivallankäytön rajoituksia. Kongressissa esityksen kriitikot ovat jo nimenneet sen tappoluvaksi – uma licença para matar. Lisäksi oppositio huomauttaa, että samaa lupaa voisi pahimmassa tapauksessa soveltaa myös rauhanomaisia mielenosoituksia vastaan.

Miksi Brasilian maattomat ja maareformi ovat suomalaistenkin kannalta tärkeä aihe?

Siksi, että maareformin puuttuminen on keskeisiä selittäjiä Amazonin alueella jo vuosikymmeniä jatkuneelle sademetsän tuholle. Köyhiä maattomia houkutteli pohjoiseen metsänraivaukseen jo Brasilian sotilasjuntta aikanaan. Ihailijansa Bolsonaron tavoin se haaveili Amazonasista uutta talouskasvun moottoria – ja toivoi samalla pääsevänsä eroon suurtilallisille kiusallisista maareformiajatuksista.

Mihin maattomien liiikkeen 350 000 perhettä nyt häädettäisiin? Saisivatko he kenties kyydityksen Amazonasille? Johan presidentti on ehtinyt ilmoittaa, että sademetsän tuho Brasiliassa ei lopu, koska se ”kuuluu kulttuuriin”.